Ulkopuolisuuden tunne lapsen silmin

Ulkopuolisuuden tunne on yksi niistä kokemuksista, jotka jäävät syvälle mieleen, etenkin jos se koetaan lapsuudessa. Se voi olla hetki, kun ei tule valituksi joukkueeseen, kun istuu yksin koulun ruokalassa tai kun muut nauravat vitseille, joita itse ei ymmärrä. Lapselle ulkopuolisuuden tunne voi olla hämmentävä ja tuskallinen, sillä lapsi ei usein osaa sanoittaa kokemaansa tai etsiä apua siihen.

Miksi ulkopuolisuuden tunteet syntyvät? Yksi syy voi olla lapsen persoonallisuus – osa lapsista on luonnostaan ujompia tai herkempiä kuin toiset. Toisinaan syyt löytyvät ulkoisista tekijöistä, kuten perhetilanteista, taloudellisista eriarvoisuuksista tai kouluyhteisön ilmapiiristä. Sosiaalinen media on lisännyt ulkopuolisuuden kokemuksia, kun lapset vertaavat itseään jatkuvasti toisiinsa ja kokevat, etteivät ole tarpeeksi osaavia tai suosittuja.

Lapselle ulkopuolisuuden tunne voi olla erityisen vahingollinen, jos siitä tulee pysyvämpi osa identiteettiä. Tunne voi heikentää itsetuntoa ja vaikuttaa myöhemmin niin sosiaalisiin suhteisiin kuin työ- ja koulumenestykseen. Siksi aikuisten – vanhempien, opettajien ja muiden kasvattajien – on tärkeää tunnistaa ulkopuolisuuden merkit ja toimia ajoissa.

Miten ulkopuolisuuden kokemuksia voidaan ennaltaehkäistä? Ensinnäkin lapsen hyväksyminen, kuunteleminen ja aidon kiinnostuksen osoittaminen hänen ajatuksiaan kohtaan ovat avainasemassa. Kun lapsi tuntee olevansa hyväksytty, arvostettu ja ymmärretty kotona, hän selviytyy paremmin myös haastavimissa tilanteista esimerkiksi koulussa ja harrastuksissa. Toiseksi, kouluyhteisöissä tulisi painottaa empatiaa, välittämistä ja yhteishenkeä – jossa jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tilaa loistaa omalla tavallaan.

Erilaisuuden arvostaminen on myös keskeinen taito. Kun lapset oppivat jo varhain, ettei ole olemassa vain yhtä ”oikeaa” tapaa olla tai toimia, he oppivat myös arvostamaan toisten erilaisuuksia vahvuuksina. Erilaisuuksien arvostaminen voi alkaa pienistä asioista, kuten siitä, ettei juhliin kutsuta vain parhaita kaveréita, vaan koko ryhmä.

Ulkopuolisuuden tunne ei ole vain lapsen ongelma – se on mielestäni koko yhteisön haaste. Kun tuemme lapsiamme rakentamaan turvallisia, kunnioittavia ja avoimia ihmissuhteita, annamme heille paremmat sosiaaliset eväät hyväksyä muita - mutta myös kykyä tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöä – niin kotona, koulussa kuin maailmassamme. @Okeiko